Keravalla pullakahvit kahden miljoonan säästöistä

Kouluyhteisössä kuvittelee, että kaikki tietävät mitä seuraa, kun lopetetaan kouluja, muodostetaan jättikouluja, kielletään sijaisten käyttö, kasvatetaan ryhmäkoot ja minimoidaan hankinnat. Opettajana ajattelee, että kouluja kurjistetaan kuitenkin vain pakon edessä.  Mutta välillä esiin rävähtää tietoa siitä, mitä poliitikot ja virkamiehet todella tahtovat. Sellainen tietoväläys oli viime vuoden tilinpäätös ja toisaalta uutinen valtionapujen vähennyksestä. Tahtotila kouluasioiden hoitamiseen näyttäytyi hetkeksi verhojen takaa. Mikään kohtuus säästämisessä ei näytä riittävän.

   Vuoden 2009 tilinpäätös osoittaa, että Keravan koulutoimi säästää anorektisesti. Se alitti budjetin lähes kahdella miljoonalla eurolla. Siitä, mitä poliitikot olivat päättäneet, vielä virkamiesten ja toteuttajien piiskalla niistettin kaksi miljoonaa. Miten kuntalainen voi hyväksyä tämän?  46 miljoonan budjetista jätettiin käyttämättä kaksi miljoonaa keravalaisten lasten ja nuorten opettamiseen ja kasvattamiseen varattuja rahoja.  

  Eikö osattu laskea, että tietyt rakenteelliset säästöt merkitsevät niin paljon, ettei olisi ollut tarvetta ryhmäkokojen suurentamiseen, josta päätettiin viime keväänä? Silloinhan tuntikehyksestä nipistettiin prosentti. Lisäksi lähetettiin kielto sijaisista. Kuitenkin kasvatus- ja opetuslautakunta tahtoo, että sijaisia käytetään harkitusti. Tämä ei välity eteenpäin rehtoreiden tulkinnoissa, koska ohje on epämääräinen. Lopputulos on, että lyhyisiin poissaoloihin ei oteta sijaisia.

  Entä miten Kerava, jolla on suuremmat ryhmäkoot kuin Tuusulassa, onnistui tekemään hakemuksen valtionavuista ryhmäkokojen pienentämiseen niin, että se sai vain 187 00€, kun Tuusula ja Järvenpää saivat yli 300 000 €? Sen mukaan mitä olen saanut tietää, se johtunee siitä, että Kerava ei hakenut rahaa kaikkien luokka-asteiden ryhmäkokojen pienentämiseen. Ne, jotka suunnitelmia ja hakemuksia tekevät, eivät siis edes halunneet pienentää yläkoulujen ryhmäkokoja. Rahaa ei tullut odotetusti, ja nyt tehdään oikaisuvaatimuksia. Voimme muistella tietenkin, mihin edellinen raha meni. Ei sekään mennyt ryhmäkokojen pienentämiseen vaan varhaiskasvatuksen budjetin ylityksen kattamiseen. 
 
 Eikö samalla logiikalla kahta miljoonaa voisi nyt käyttää ryhmäkokojen pienentämiseen?Eipä tietenkään. Pikemminkin ollaan ylpeitä, että rahaa säästyi. Ryhmäkokojen mahdollisiin pienentämisiin palataan syksyllä. Jokainen koulumaailmassa tietää, että syksyllä ei sen vuoden ryhmäkoille voi tehdä enää yhtään mitään, koska ryhmät muodostetaan keväällä.Koulutusjohtaja kehuu meitä lämpimästi kahden miljoonan säästöistä ja tarjoaa pullakahvitKahvia saamme muutenkin, ja pulla on epäterveellistä. Ajatelkaa mieluummin aidosti lapsia, vanhempia ja opettajia, älkääkä kiristäkö olosuhteita äärimmäisiksi! Vähintä mitä voi vaatia on, että viime vuoden yhden prosentin säästövaatimus peruutetaan.
  
 Tuusulalaisena valtuutettuna haluan vielä kertoa, että tuusulalaisen yläkoulun ensi vuoden seiskojen luokkakoot ovat alle 20, kun Keravalla luokkakoko kerrotaan olevan 25. Perustelu, että lautakunta on näin päättänyt. Ilmeisesti lautakunta joskus hamassa menneisyydessä on päättänyt, että yläkoulun maksimikoko on 26. Vantaalla sivistyslautakunnan helmikuun päätöksessä Vantaan koulujen perusluokkakoot on määritelty, ja keskiarvo on 21-22. Mäntsälässä yläkoulun luokkakoko on alle 20.  Miksi Keravalla ei pyritä samaan?   

                                                                             Eeva-Liisa Nieminen